Sisäilman laatu vaikuttaa päivittäiseen hyvinvointiin ja asumismukavuuteen. Tunkkainen ilma, poikkeavat hajut ja toistuvat oireet voivat herättää huolen sisäilman laadusta. Sisäilmaongelmat voivat johtua monista eri tekijöistä, eikä niiden syytä aina tunnisteta ilman tarkempia tutkimuksia.
Tässä artikkelissa kerromme, millaisia oireita huonoon sisäilmaan voi liittyä, mistä sisäilmaongelmat johtuvat ja miten ne tunnistetaan. Lisäksi käymme läpi, miten sisäilmaa voidaan parantaa ja milloin tarvitaan ammattilaisen tekemä sisäilmatutkimus.
Millaisia ovat huonon sisäilman oireet?
Huonon sisäilman oireet voivat ilmetä esimerkiksi silmien ja hengitysteiden ärsytyksenä, iho-oireina, päänsärkynä ja väsymyksenä. Oireet voivat olla lieviä ja ohimeneviä, mutta joskus ne pitkittyvät ja haittaavat arkea. kuten työterveyslaitoksen artikkelissa todetaan: ”oireita voi olla silmissä, iholla, nenässä, kurkussa, äänessä tai hengitysteissä.”
Kun selvitetään, mitä oireita voi tulla huonosta sisäilmasta, kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, missä ja milloin oireita esiintyy. Tietyssä rakennuksessa toistuva oireilu voi herättää epäilyn sisäilmaongelmasta, mutta se ei yksin osoita kosteus- tai homevauriota.
On hyvä tiedostaa, että oireet voivat johtua pitkälti jostain muistakin asioista. Taustalla voi vaikuttaa myös allergia, infektio tai kuiva ilma. Seuraavaksi käymme tarkemmin läpi erilaisia oireita ainoastaan huonon sisäilman näkökulmasta.
Iho-oireet
Iho-oireet näkyvät esimerkiksi ihon kuivuutena, kutinana, punoituksena tai ihottumana. Oireet tuntuvat yleensä kasvoissa, käsissä ja muualla kehossa. Erityisesti kuiva huoneilma voi lisätä ihon kuivumista ja pahentaa atooppisen ihon oireita.
Joskus iho-oireista käytetään nimitystä homeihottuma, jolla tarkoitetaan arkikielessä ihottumaa, jonka epäillään liittyvän homealtistukseen. Oireilu voi näkyä esimerkiksi ihon hilseilynä, punoituksena tai jatkuvana kutinana.
Hengitysteiden ja limakalvojen oireet
Hengitysteiden ja limakalvojen oireita voivat olla nenän tukkoisuus, aivastelu, nuha, kurkun karheus, äänen käheys ja yskä. Kuiva tai ärsyttävä sisäilma voi aiheuttaa kirvelyä nenässä ja kurkussa sekä kuivattaa limakalvoja.
Sisäilman epäpuhtaudet voivat myös pahentaa astmaa sairastavan hengitystieoireita. Tällöin oireilu voi näkyä lisääntyneenä yskänä, hengityksen vinkumisena tai hengenahdistuksena. Oireet voivat korostua esimerkiksi pölyisissä tai huonosti tuulettuvissa tiloissa.
Silmäoireet
Sisäilmaan liitetyt silmäoireet voivat näkyä kutinana, kirvelynä, kuivuutena, punoituksena tai roskan tunteena silmässä. Erityisesti kuiva huoneilma ja ilmassa leijuva pöly voivat ärsyttää silmiä.
Silmien ärsytys voi voimistua pitkään sisällä oleskeltaessa. Silmät saattavat myös vetistää, vaikka ne tuntuisivat kuivilta. Pitkittynyt ärsytys voi hankaloittaa esimerkiksi lukemista ja näyttöpäätetyöskentelyä.
Päänsärky ja väsymys
Päänsärky, väsymys ja huonovointisuus kuuluvat yleisoireisiin, joita ihmiset voivat yhdistää huonoon sisäilmaan. Tunkkainen huoneilma, korkea lämpötila ja puutteellinen ilmanvaihto voivat lisätä tukalaa oloa ja vaikeuttaa keskittymistä.
Oireet voivat tuntua esimerkiksi jomottavana päänsärkynä, tavallista voimakkaampana väsymyksenä tai yleisenä huonovointisuutena.
Neurologiset oireet
Neurologisilla oireilla tarkoitetaan hermoston toimintaan liittyviä oireita, kuten huimausta, puutumista sekä muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Sisäilmaan liittyvän oireilun yhteydessä saatetaan kuvata esimerkiksi huimaavaa oloa, ajatuksen takkuamista tai vaikeuksia keskittyä tavallisiin tehtäviin.
Näiden oireiden suoraa yhteyttä sisäilman epäpuhtauksiin ei kuitenkaan ole osoitettu yleisesti. Äkillinen toispuoleinen heikkous tai puhevaikeus vaatii välitöntä hoitoa, eikä sitä pidä tulkita sisäilmaoireeksi.
Taulukko: Yleisimmät sisäilmaongelma-oireet
Sisäilmaan liitettyjä oireita kannattaa seurata kirjaamalla muistiin, missä ja milloin niitä ilmenee sekä kuinka pitkään ne kestävät. Havainnot auttavat selvittämään oireiden mahdollista yhteyttä rakennukseen.
Alla olevaan taulukkoon olemme koonneet tavallisimpia sisäilmaan liitettyjä oireita ja niiden muita mahdollisia syitä.
| Oiretyyppi | Mahdollisia oireita | Muita mahdollisia syitä |
| Iho-oireet | Kuivuus, kutina, punoitus ja ihottuma | Atooppinen iho, allergiat ja pesuaineet |
| Hengitystieoireet | Yskä, nuha, tukkoisuus ja kurkun ärsytys | Infektiot, allergiat ja astma |
| Silmäoireet | Kirvely, kutina, punoitus ja kuivuus | Kuiva ilma, näyttöpäätetyö ja allergiat |
| Yleisoireet | Päänsärky, väsymys ja huonovointisuus | Unenpuute, kuormitus ja sairaudet |
| Neurologistyyppiset oireet | Huimaus ja keskittymisvaikeudet | Useat terveydelliset ja kuormitukseen liittyvät syyt |
Mikä aiheuttaa sisäilmaongelmia?
Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa puutteellinen ilmanvaihto, kosteus- ja mikrobivauriot, pöly, ulkoa tulevat hiukkaset sekä rakennusmateriaaleista tai kemikaaleista vapautuvat yhdisteet. Sisäilman laatuun vaikuttavat myös liian korkea lämpötila, liian kuiva tai kostea ilma sekä epäpuhtauksien kulkeutuminen rakenteiden kautta.
Aiemmassa tiiveysmittausta käsittelevässä artikkelissamme kerromme, että esimerkiksi hallitsemattomat ilmavuodot voivat lisätä lämpöhävikkiä ja aiheuttaa sisäilmaan liittyviä haittoja. Vuotokohtien kautta voi kulkeutua epäpuhtauksia alapohjasta tai rakenteiden sisältä. Ilmavuoto ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että rakenteissa olisi hometta.
Ennen korjauksia selvitämme sisäilmatutkimuksella johtuvatko ongelmat puutteellisesta ilmanvaihdosta, rakennuksen vaurioista vai muista epäpuhtauksista. Syyn perusteella valitaan tarvittavat korjaustoimenpiteet.
Mistä tietää, että on huono sisäilma?
Huonoa sisäilmaa voi epäillä, jos asunnossa esiintyy toistuvaa tunkkaisuutta, poikkeavia hajuja, kosteusjälkiä tai muita rakennuksen kuntoon liittyviä ongelmia. Havaintoja kannattaa tehdä eri huoneissa ja vuodenaikoina.
Asunnon poikkeavan hajun voi huomata erityisesti kotiin tullessa. Veto ja epätasainen lämpötila puolestaan voivat tuntua selvemmin kylmällä säällä. Sisäilmassa voi kuitenkin olla ongelmia, vaikka asunnossa ei haisisi poikkeavalta.
Kuten poikkeavaa hajua ja sisäilmaa käsittelevässä artikkelissamme kerromme, ilmanlaatuun vaikuttavat myös rakennusmateriaalien päästöt ja pienhiukkaset. Haju voi levitä myös muihin huoneisiin kuin siihen, josta se on peräisin.
Seuraavaksi tarkastelemme, millaisia merkkejä erilaiset sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa ja miten ne eroavat toisistaan.
Riittämättömän ilmanvaihdon oireet
Puutteellisen ilmanvaihdon huomaa jatkuvasta tunkkaisuudesta ja hitaasti poistuvista ruoanlaittohajuista. Kun pienessä tilassa oleskelee paljon ihmisiä, hengityksestä vapautuvaa hiilidioksidia voi kertyä sisäilmaan. Sen määrää mittaamalla voidaan arvioida, vaihtuuko huoneilma riittävästi.
Hiilidioksidi ei kuitenkaan kerro kaikkien epäpuhtauksien määrästä. Ilmanvaihdon puutteiden taustalla voivat olla esimerkiksi tukkeutuneet venttiilit, likaiset suodattimet tai väärät säädöt ilmanvaihdossa. Jos tunkkaisuus jatkuu, ilmanvaihdon toiminta kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella.
Liian kostean sisäilman oireet
Liiallisen kosteuden voi huomata esimerkiksi ikkunoihin kertyvistä vesipisaroista ja pinnoista, jotka pysyvät pitkään kosteina.
Korkea ilmankosteus voi lisätä materiaalien vaurioitumisriskiä, jos kosteus pääsee kertymään rakenteisiin.
Lyhytaikainen kosteus suihkun jälkeen ei vielä tarkoita ongelmaa. Jos pinnat eivät kuivu normaalisti tai niihin ilmestyy kosteusjälkiä, mahdollinen vuoto tai muu kosteuden lähde kannattaa selvittää tarkemmin. Samalla on hyvä tarkistaa, poistaako ilmanvaihto kosteutta riittävästi.
Liian kuivan sisäilman oireet
Liian kuiva sisäilma voi tuntua nenän, kurkun ja silmien kuivuutena sekä ihon kiristelynä tai kutinana. Kuivuus korostuu monissa kodeissa lämmityskaudella, kun kylmän ulkoilman suhteellinen kosteus laskee sen lämmetessä sisällä.
Oireita voivat pahentaa myös runsas pöly ja yksilöllinen herkkyys. Sisäilman kosteutta voi seurata kosteusmittarilla.
On hyvä muistaa, että kuivasta sisäilmasta huolimatta ilmankostutinta ei kannata käyttää liikaa, jottei kosteus tiivisty pinnoille.
Homevaurioon viittaavat merkit
Homevaurioon viittaa näkyvä kasvusto, toistuva maakellarimainen haju, aiempi vesivahinko tai pintojen värimuutokset.
Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston EPAn oppaassa kerrotaan, että home tarvitsee kasvaakseen kosteutta ja että kasvustoa voi esiintyä myös piilossa esimerkiksi tapettien tai seinälevyjen takana.
Pelkkä haju ei vielä tarkoita homevauriota. Jos rakenteissa epäillään piilevää homekasvustoa, suosittelemme ottamaan yhteyttä alan ammattilaiseen. Rakenteiden avaaminen ilman asianmukaisia suojauksia voi levittää homeitiöitä ja muita epäpuhtauksia sisäilmaan.
Miten parantaa sisäilmaa?
Sisäilmaa voidaan parantaa selvittämällä ensin ongelman syyn ja korjaamalla sen aiheuttajan. Jos ongelma liittyy ilmanvaihtoon, järjestelmä kannattaa huoltaa, puhdistaa ja säätää ammattilaisen avulla. Pölyn ja muiden hiukkasten määrää voi vähentää säännöllisellä siivouksella sekä vähentämällä voimakkaiden hajusteiden ja tarpeettomien kemikaalien käyttöä.
Jos rakenteissa on kosteusvaurio, tärkeintä on poistaa kosteuden lähde ja korjata vaurioituneet materiaalit. Pelkkä tuulettaminen tai ilmanpuhdistimen käyttäminen ei luonnollisestikaan korjaa rakenteissa olevia vaurioita.
Voit tilata meiltä sisäilmaselvityksen tai kohdennetun kuntotutkimuksen. Tarvittaessa tutkimusta täydennetään kosteusmittauksella, rakenneavauksella tai ilmanvaihdon toiminnan selvityksellä. Tutkimustulosten avulla tarvittavat korjaukset voidaan kohdistaa oikeisiin kohtiin.
Korjausten jälkeen kannattaa seurata sisäilman laatua ja varmistaa, että ongelman aiheuttaja on varmuudella poistunut.
Miten tehdään sisäilmatutkimus?
Yhteydenoton jälkeen asiantuntijamme kartoittaa rakennuksen perustiedot, havaitut ongelmat sekä mahdolliset aiemmat vesivahingot ja remontit. Tutkimusta varten kannattaa varata valmiiksi pohjapiirustukset ja aiemmat tarkastusraportit.
Kohdekäynnillä tarkastamme tilat, ilmanvaihdon ja mahdolliset vauriojäljet. Havaintojen perusteella valitsemme tarvittavat tutkimusmenetelmät, kuten kosteus- ja painemittaukset, ilma- tai materiaalinäytteet tai rakenteiden tarkemman tutkimisen. Esimerkiksi VOC-tutkimuksella selvitetään materiaaleista vapautuvia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.
Kuten sisäilmatutkimus -sivulla kerromme, tutkimuksen päätteeksi laadimme raportin havainnoista ja suositelluista toimenpiteistä. Tarvittaessa ohjaamme tarkempiin tutkimuksiin tai korjaussuunnitteluun.
Paljonko sisäilmatutkimus maksaa?
Sisäilmatutkimuksen hinta vaihtelee tutkimusmenetelmän, kohteen ja alueen mukaan. Aiemmassa artikkelissamme kerromme, että ”vuonna 2026 sisäilmatutkimuksen hinta on yleensä noin 500–800 euroa.”
Hinnastomme mukaan homeiden ja hiivojen tutkimus maksaa Jyväskylässä yhdellä näytteellä alkaen 570 euroa, kun taas Uudellamaalla ja Pirkanmaalla lähtöhinta on 650 euroa. VOC-analyysi maksaa 780 euroa ja materiaalinäytteen tutkiminen alueesta ja analyysistä riippuen noin 195–225 euroa näytteeltä.
Tutkimuksen sisältö ja lopullinen hinta riippuvat kohteessa havaituista ongelmista ja tarvittavista mittauksista. Laajemmassa tutkimuksessa lisänäytteet, rakenneavaukset ja laboratorioanalyysit kasvattavat kustannuksia. Matkakulut voidaan veloittaa erikseen tutkimushinnan lisäksi. Ennen tilausta kannattaa tarkistaa, sisältääkö tarjous asiantuntijakäynnin, näytteenoton, analyysit ja kirjallisen raportin.
Usein kysytyt kysymykset sisäilmaongelmista
Sisäilmaongelmat herättävät kysymyksiä oireiden alkamisesta, rakennuksen kunnosta ja mahdollisista jatkotoimista. Seuraavaksi vastaamme yleisimpiin kysymyksiin ja kerromme, millaisiin merkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota ja milloin tarvitaan tarkempia tutkimuksia.
Sisäilmaoireet voivat alkaa pian tilaan saapumisen jälkeen tai voimistua pidemmän oleskelun aikana. Oireiden alkamisajankohta ja voimakkuus vaihtelevat ihmisestä toiseen, ja joskus oireet jatkuvat myös muualla oleskeltaessa.
Jos oireet toistuvat, kannattaa kirjata muistiin, missä ja milloin niitä ilmenee sekä kuinka pitkään ne kestävät. Pelkän oireiden alkamisajankohdan perusteella ei kuitenkaan voi päätellä, johtuvatko ne huonosta sisäilmasta.
Ilmanvaihdon toimivuutta voi arvioida tarkistamalla, ovatko venttiilit avoinna, suodattimet puhtaat ja ilmanvaihtojärjestelmä toiminnassa. Myös ilmanvaihdon huoltohistoria kannattaa tarkistaa, jos järjestelmän toimivuudesta ei ole varmuutta.
Jos ongelmat jatkuvat, ammattilainen voi mitata ilmavirrat ja selvittää, vaihtuuko huoneilma riittävästi. Mittausten avulla voidaan tunnistaa puutteita, joita ei huomaa pelkän tunkkaisuuden tai hajujen perusteella.
Jos epäilet asunnossa hometta, tarkista ensin näkyvät kosteusvauriot ja kohdat, joissa on aiemmin esiintynyt vesivuotoja. Jos hometta näkyy, tärkeintä on selvittää kosteuden lähde ja vaurion laajuus.
Rakenteiden sisällä piilevän vaurion selvittäminen voi vaatia kosteusmittausta, rakenneavausta tai materiaalinäytettä. Kotikäyttöinen hometesti ei kerro luotettavasti, onko rakenteissa korjausta vaativa vaurio. Asiantuntijamme valitsee tarvittavat tutkimusmenetelmät kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella.
Sisäilmaongelmiin liitetyt oireet voivat näkyä lapsella esimerkiksi yskänä, nuhana, silmien ärsytyksenä tai ihon kutinana. Astmaa sairastavalla lapsella oireet saattavat pahentua tietyissä olosuhteissa.
Samat oireet liittyvät kuitenkin hyvin usein tavallisiin infektioihin, allergioihin tai ihosairauksiin. Jos oireet pitkittyvät tai toistuvat, lapsen tilanne kannattaa arvioida terveydenhuollossa. Samalla kannattaa selvittää, voiko kodin sisäilmassa tai rakennuksen kunnossa olla ongelmia.
Sisäilmaongelmat huolettavat? Autamme selvittämään syyn
Jos epäilet kodissasi sisäilmaongelmaa, tilanteen selvittäminen kannattaa aloittaa ennen mahdollisia korjauksia. Ongelman syyn tunnistaminen auttaa välttämään tarpeettomia toimenpiteitä ja suunnittelemaan korjaukset oikein.
Me Suomen Talokatsastuksella autamme selvittämään sisäilmaongelmien syitä ja valitsemaan kohteeseen sopivat tutkimusmenetelmät. Tutkimusten perusteella saat tiedot rakennuksen tilanteesta ja suositukset tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
Ota yhteyttä ja kerro, millaisia ongelmia olet havainnut. Autamme arvioimaan tutkimustarpeen ja suunnittelemaan, miten asiassa kannattaa edetä.
Lähteet
Tiiveysmittaus – Milloin ja miten tiiveysmittaus tehdään
Poikkeava haju ja sisäilma kuntotarkastuksessa
Sisäilmatutkimus – hinta ja 6 tärkeintä kysymystä
Talokatsastus – Kuntotarkastuksen asiantuntijat
