Vedon tunne, kylmät pinnat ja poikkeavan suuri energiankulutus voivat kertoa hallitsemattomista ilmavuodoista. Rakennuksen tiiveys vaikuttaa asumismukavuuteen, lämmityskuluihin, ilmanvaihdon toimintaan ja joissain tilanteissa myös sisäilman laatuun. Tiiveysmittauksen avulla saadaan tärkeää tietoa sekä vanhan talon kunnosta että uudiskohteen rakentamisen laadusta.
Tässä artikkelissa kerromme, mitä talon tiiveysmittaus tarkoittaa, milloin tiiveysmittaus kannattaa tehdä ja mitä tulokset kertovat rakennuksen ilmatiiviydestä.
Sisällysluettelo
Tiiveysmittaus pähkinänkuoressa
5 tärkeintä nostoa tästä artikkelista
- Talon tiiveysmittaus tarkoittaa tutkimusta, jossa selvitetään, kuinka paljon ilmaa vuotaa rakennuksen ulkoseinien, yläpohjan, alapohjan, ikkunoiden, ovien ja läpivientien kautta.
- Mittaus kannattaa tilata, jos talossa tuntuu vetoa, lämpö jakautuu epätasaisesti tai lämmityskulut vaikuttavat poikkeavan korkeilta.
- Tiiveysmittauksen avulla selviää, pääseekö ilma kulkemaan rakenteiden läpi hallitsemattomasti.
- Mitä pienempi ilmanvuotoluku saadaan, sitä tiiviimpi rakennuksen vaippa on.
- Tiiveysmittauksen hinta muodostuu työn laajuuden, kohteen sijainnin ja tarvittavien mittausten tai tarkastusten mukaan.
Mitä tarkoittaa talon tiiveysmittaus?
Talon tiiveysmittaus tarkoittaa tutkimusta, jossa selvitetään, kuinka paljon ilmaa vuotaa rakennuksen vaipan eli ulkoseinien, ylä- ja alapohjan, ikkunoiden, ovien ja läpivientien kautta. Kyse on hallitsemattomasta ilmavirtauksesta, joka tapahtuu rakenteiden kautta suunnitellun ilmanvaihdon sijaan.
Mittauksessa rakennuksen sisä- ja ulkopuolen välille luodaan paine-ero. Sen avulla määritetään rakennuksen ilmavuotojen määrä ja voidaan paikantaa rakenteiden ilmavuotokohtia. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida rakennuksen ilmatiiviyttä sekä mahdollista tiivistyskorjausten tai jatkotutkimusten tarvetta.
Milloin tiiveysmittaus kannattaa tehdä?
Tiiveysmittaus kannattaa tilata, jos talossa tuntuu vetoa, lämpö jakautuu epätasaisesti tai lämmityskulut vaikuttavat poikkeavan korkeilta. Ilmavuoto voi aiheuttaa useita ongelmia, kuten lämpöhävikkiä, vedon tunnetta, kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia.
Aiemman artikkelimme mukaan, huonoon sisäilmaan viittaa haju, tunkkaisuus, näkyvät kosteusjäljet, materiaalien muutokset tai oireet, jotka helpottavat muualla oleskeltaessa.
Tiiveysmittaus kannattaa tehdä myös ennen laajoja korjauksia, remontin jälkeen työn onnistumisen varmistamiseksi tai uudiskohteessa rakentamisen laadun todentamiseksi. Mittaus auttaa selvittämään, kulkeutuuko sisäilmaan hallitsematonta ilmaa esimerkiksi alapohjan, läpivientien tai rakenteiden epätiiviiden kohtien kautta.
Jos ilmavuotoihin liittyy epäily kosteudesta, tiiveysmittausta voidaan täydentää kosteusmittauksella. Kosteusmittausta käsittelevässä artikkelissa kerromme, että mittaus auttaa selvittämään rakenteiden kosteustilannetta esimerkiksi vesivahingon, remontin tai kosteusvaurioepäilyn yhteydessä.
Miten tiiveysmittaus tehdään?
Ennen mittauksen aloittamista rakennus valmistellaan mittausohjeiden mukaan. Ikkunat ja ulko-ovet suljetaan, ilmanvaihto säädetään tai suljetaan mittauksen edellyttämällä tavalla ja ilmanvaihtoaukot käsitellään mittausohjeiden mukaan. Tutkittavia vuotokohtia ei peitetä, koska mittauksen tarkoitus on selvittää, mistä ilma kulkee rakenteiden läpi.
Valmistelun jälkeen rakennuksen ulkovaipan yhteyteen asennetaan mittauslaitteisto, jolla muodostetaan hallittu paine-ero sisä- ja ulkoilman välille. Ilmanpainetta vaihdellaan mittauksen aikana eri painetiloissa, ja mittauslaitteet rekisteröivät, kuinka paljon ilmaa vuotaa rakenteiden läpi. Mittausten perusteella lasketaan rakennuksen ilmanpitävyysluku, joka kertoo rakennuksen ilmatiiviydestä.
Vuotokohdat voidaan tarvittaessa paikantaa esimerkiksi lämpökameran tai merkkisavun avulla. Lopuksi tulokset kootaan raporttiin, jossa kerrotaan mittaustulos, havainnot ja mahdolliset jatkotoimet.
Miten tiiveysmittaustulos ilmoitetaan?
Tiiveysmittauksen tulos ilmoitetaan ilmanvuotolukuna, joka kertoo rakennuksen vaipan ilmatiiviydestä.
Ilmanvuotoluku merkitään usein tunnuksella q50. Se kuvaa rakennuksen vaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 pascalin paine-erolla rakennuksen vaipan eli ulkokuoren pinta-alaa kohden. Ilmanvuotoluvun yksikkö on m³/(h·m²).
Mittauksen aikana rakennuksen sisä- ja ulkopuolen välille muodostetaan 50 pascalin paine-ero ali- tai ylipaineistamalla rakennus. Paine-eron aikana mitatun ilmavirran perusteella määritetään rakennuksen q50-luku. Mittauksen yhteydessä voidaan myös paikantaa rakenteiden ilmavuotokohtia.
Mitä pienempi ilmanvuotoluku saadaan, sitä tiiviimpi rakennuksen vaippa on. Suurempi q50-luku puolestaan kertoo suuremmasta ilmavuodosta rakennusvaipan läpi.
Mikä on hyvä ilmanvuotoluku?
Hyvä ilmanvuotoluku on pieni, sillä mitä pienempi q50-luku on, sitä tiiviimpi rakennuksen vaippa on. Sopivaa ilmanvuotolukua ei kuitenkaan voi määrittää yhdellä arvolla kaikille rakennuksille, vaan tulosta on tarkasteltava suhteessa rakennuksen ikään, rakenteisiin ja käyttötarkoitukseen.
Esimerkiksi vanhan hirsitalon ilmanvuotoluku voi olla selvästi suurempi kuin uuden pientalon. Siksi mittaustulosta arvioitaessa on olennaista huomioida, millaisesta rakennuksesta on kyse ja millaista ilmatiiviyttä siltä voidaan kohtuudella odottaa.
Pelkkä pieni ilmanvuotoluku ei myöskään takaa toimivaa kokonaisuutta. Tiiviissä rakennuksessa ilmanvaihdon ja korvausilman saannin on toimittava suunnitellusti. Hallitsemattomat ilmavuodot puolestaan voivat lisätä lämpöhäviötä, aiheuttaa vedon tunnetta ja kuljettaa rakenteista epäpuhtauksia sisäilmaan.
Seuraavaksi käymme läpi, miten ilmanvuotoluvun vaatimusta kannattaa tulkita vanhassa talossa ja uudiskohteessa.
Ilmanvuotoluku vaatimus
Ilmanvuotoluvun vaatimus kertoo, kuinka tiivis uuden rakennuksen vaipan täytyy vähintään olla. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan rakennuksen vaipan ilmavuotoluku q50 saa olla enintään 4,0 m³/(h m²), ellei rakennuksen käyttötarkoitus edellytä muuta. Tämä tarkoittaa, että rakennus ei saa vuotaa ilmaa hallitsemattomasti yli sallitun rajan. Lukua 4,0 kannattaa pitää ylärajana, ei hyvän tiiveyden tavoitteena.
Ilmanvuotoluku vanhassa talossa
Vanhassa talossa ilmavuotoluku voi jäädä uudiskohdetta suuremmaksi, koska rakenteet, liitokset, läpiviennit ja aiemmat korjaukset vaikuttavat ilmatiiviyteen. Vanhan talon ilmanvuotolukua ei kannata siis verrata suoraan uudisrakennuksen tavoitetasoon. Olennaisempaa on selvittää vuotokohdat, aiheuttavatko ne vetoa tai epäpuhtauksien kulkeutumista ja voidaanko niitä korjata turvallisesti ilman kosteusteknisiä riskejä.
Ilmanvuotoluku uudiskohteessa
Uudiskohteessa ilmavuotoluku kertoo paljon rakentamisen laadusta, koska vaipan liitokset, höyrynsulut, läpiviennit, ikkunat ja ovet voidaan toteuttaa alusta asti tiiviiksi. Mittaus kannattaa tehdä ennen pintojen lopullista sulkemista tai viimeistään käyttöönottovaiheessa, jotta mahdolliset vuotokohdat saadaan korjattua ajoissa. Uudiskohteessa pieni ilmanvuotoluku tukee energiatehokkuutta, asumismukavuutta ja suunnitellun ilmanvaihdon toimintaa.
Paljonko tiiveysmittaus maksaa?
Tiiveysmittauksen hinta muodostuu työn laajuuden, kohteen sijainnin ja tarvittavien mittausten tai tarkastusten mukaan. Lopulliseen hintaan vaikuttaa rakennuksen koko, mittauksen valmistelu, raportoinnin laajuus ja se, tutkitaanko pelkkä ilmanvuodon määrä vai paikannetaanko samalla mahdollisia vuotokohtia tarkemmin.
Lämpökuvaus täydentää tiiveysmittausta, koska se auttaa havaitsemaan lämpötilaeroja, vetoa aiheuttavia kohtia ja mahdollisia energiavuotoja. Pelkkä tiiveysmittaus kertoo, kuinka paljon ilmaa vuotaa rakennuksen vaipan läpi, mutta lisämenetelmien avulla selviää mistä ongelma käytännössä johtuu. Tarkemmat hintaesimerkit kannattaa tarkistaa aluekohtaisesta hinnastosta, sillä palvelun sisältö ja kohteen sijainti voivat vaikuttaa kokonaishintaan.
Alla avaamme vielä tarkemmin tiiveysmittauksen hintaa Uudellamaalla.
Tiiveysmittauksen hinta Uusimaalla
Kuten hinnastostamme näkee, tiiveysmittauksen hinta Uudellamaalla on edullisimmillaan 560 euroa. Jos samaan tutkimukseen yhdistetään lämpökuvaus, palvelun lähtöhinta on 1 150 euroa. Lisäksi matkakuluista veloitetaan 1,35 euroa kilometriltä toimisto-kohde-toimisto-matkan mukaan. Kohteen koko ja tutkimuksen laajuus voivat vaikuttaa lopulliseen hintaan, joten tarkka hinta kannattaa varmistaa aina henkilökohtaisesti.
Onko tiiviysmittaus ajankohtaista? Pyydä tarjous!
Tiiviysmittaus voi olla ajankohtainen, jos talossa tuntuu vetoa, lämpö karkaa helposti, energiankulutus vaikuttaa poikkeavan suurelta tai rakenteiden ilmatiiviyttä halutaan selvittää ennen korjauksia. Mittauksen avulla selviää, kuinka paljon ilmaa vuotaa rakenteiden kautta ja missä mahdolliset vuotokohdat sijaitsevat.
Asiantuntijamme kartoittaa, riittääkö pelkkä tiiveysmittaus vai kannattaako mittaukseen yhdistää lämpökameratutkimus. Lämpökameratutkimus tukee vuotokohtien paikantamista etenkin silloin, kun talossa esiintyy vetoa, kylmiä pintoja tai epäselviä lämpötilaeroja.
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous, niin käydään läpi rakennuksen ikä, koko, ilmanvaihtotapa ja havaitut ongelmat. Näiden tietojen perusteella saat kohteeseen sopivan tutkimustavan ja kirjallisen hinta-arvion.
Lähteet
Sisäilmatutkimus – hinta ja 6 tärkeintä kysymystä
Kosteusmittaus – Hinta ja yleiset kysymykset
Talokatsastus – Tiivistysmittaus ja lämpökameratutkimus
Finlex – Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta
