Kuntotarkastus

Seuraavien osa-alueiden tarkastelu tehdään aina ongelmakohtien tai vaurioriskien kartoittamiseksi:

• rakennuksen vierusta ja salaoja- ja sadevesijärjestelmät
• perustukset ja alapohjarakenteet
• ulkoseinät, julkisivut ja muut kantavat seinärakenteet
• väliseinät ja välipohjat
• ikkunat, ulko-ovet ja parvekeovet
• katokset, parvekkeet, terassit yms. rakennukseen liittyvät julkisivun rakenneosat
• yläpohja, ullakko ja vesikatto
• märkätilat ja kosteat tilat
• muut sisätilat
• muut tilat.

Taloteknisiä järjestelmiä ja -laitteita (lämmitys, vesi ja viemäri, ilmanvaihto, sähköistys) arvioidaan vain näkyviltä osin sekä iän ja haastattelujen perusteella.

Taloteknisten järjestelmien ja laitteiden toiminnan tai toimintakunnon testaaminen tai koestaminen ei kuulu tarkastukseen. Tarvittaessa on teetettävä erillinen LVI-, sähkö- tai automaatiotekninen tarkastus.

Riskihavainnon merkityksen selvittämiseksi tehdään pienimuotoisia, rakenteisiin kohdistuvia ja yleensä kuntotutkimuksen luonteisia toimenpiteitä kuten

• rakenteen kunnon ja kosteustilanteen tarkastaminen tekemällä vähintään yksi aukko rasiaporalla (noin 110 mm) betonilaatan yläpuolella olevaan puurunkoiseen lattiaan, levyrakenteiseen väliseinään ja sisäpuolelta koolattuun ja verhoiltuun kellarin seinään.
• Suhteellinen kosteus ja lämpötila mitataan porareiän kautta rakenteissa, joissa kosteustilannetta ei voi selvittää rakenteen pinnalta eikä voida tehdä rasiapora-avausta. Näitä ovat betoni- ja kiviainesrakenteet ja ko. rakenteiden taustalla tai välissä olevat eriste- tai ilmatilat. Tarkastaja määrittelee kosteusmittausreikien määrän siten, että kohteen riskin kannalta oleellisimpien rakenneosien kosteus saadaan mitattua vähintään yhdestä mittausreiästä rakenneosaa kohden.
• Puurakenteissa puun koestaminen piikillä ja puun kosteuden mittaaminen.
• Jalka- tai peitelistan irrottaminen, jotta voidaan tarkastella takana olevan rakenteen pintaa tai kosteustilannetta. Listat irrotetaan vain epäilyksen kannalta oleellisimmilta kohdilta.
• Tuuletussäleikköjen, peitelevyjen tms. avaaminen rakenteen tarkastamiseksi (esimerkiksi ryömintätilojen, ullakkotilojen tms. tuuletussäleiköt).

Tarkastajan velvollisuus on huolehtia, ettei reikien tekeminen aiheuta tarpeetonta vahinkoa rakenteelle (erityisesti märkätiloissa);

• Irrotetut listat kiinnitetään ja avatut tuuletussäleiköt, peitelevyt tms. suljetaan mahdollisuuksien mukaan.
• Porareiät ja rasiaporareikien aukot tiivistetään. Yleensä avaamisesta aiheutuu vähäisiä vaurioita ja jälkiä.

Tarkastajalla ei ole velvollisuutta korjata rakenneosia, jos niihin syntyy vaurioita irrotettaessa tai takaisin kiinnittäessä.

Toimenpiteet tehdään aina kohteen omistajan luvalla. (osakehuoneistoissa osakkeen omistajalta ja taloyhtiöltä).

Edellä kuvattua suuremmasta kuntotutkimustoimenpiteestä teemme aina erillisen kirjallisen sopimuksen.

Kohteelle tyypilliset riskirakenteet pyritään tunnistamaan haastattelujen, asiakirjojen, piirustusten ym. materiaalin ja sen kokemuksen perusteella, jota on käytettävissä ko. kohteen rakentamisajankohdan rakenneratkaisuista. Näitä on kuvattu rakenneosittain suoritusohjeessa, LVI 01-10414, KH 90-00394.

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohje.

Omakotitalot

Rakennus tarkastetaan sekä ulko- että sisäpuolelta. Rakenteet ja näkyvät pinnat tarkastetaan kaikista kulkuaukollisista tiloista, joihin on esteetön pääsy.

Osakehuoneistot

Huoneiston ulkopuolinen tarkastus rajautuu tarkastettavan huoneiston kohdalla oleviin rakenteisiin. Muita huoneistoja tai rakenteita ei tarkasteta.

Kerrostalohuoneistoissa tarkastetaan vain huoneiston sisäpuoli.

Tutustumme aina aiemmin tehtyihin kuntoarvioihin tai vastaaviin muihin tutkimuksiin ja korjaussuunnitelmiin mahdollisuuksien mukaan ennen kuntotarkastusta. Kuntoarvioon tutustuessamme kiinnitämme huomiota tarkastettavana olevaan kohteeseen vaikuttaviin asioihin. Nämä kirjaamme kuntotarkastusraporttiin.