kuntotarkastus

Kuntotarkastus

Kuntotarkastus tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta.

Kiinteistösi arvo ja turvallisuus säilyvät

Kuntotarkastus tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Suomessa kuntotarkastustoimintaa ohjaa yksi ohje: Asuntokaupan Kuntotarkastuksen yhteinen toimintamalli.

Milloin kuntotarkastus on tarpeen?

  • Asuntokaupan yhteydessä
  • Oman kodin kunnon arvioimiseksi – Jos asunnon tai kiinteistön omistaja haluaa selvittää rakennuksen yleiskunnon ja mahdolliset huolto- tai korjaustarpeet.
  • Remonttia tai peruskorjausta suunniteltaessa

Oletko myymässä asuntoa? Tätä kaikkea saat kuntotarkastuksen yhteydessä

Kuntotarkastus tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista.

Asuntokaupan yhteydessä tarvitset:

  • Täsmällistä tietoa kiinteistösi kunnosta– Varmista kiinteistösi arvon säilyminen ja välty ikäviltä yllätyksiltä. 

  • Pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma (PTS)– Selkeä ja ennakoitava suunnitelma korjaustoimenpiteille ja investoinneille. PTS- kertoo korjausvelan määrästä ja priorisoi tulevat korjaustarpeet kustannustehokkaalla tavalla. 

  • Toimitamme valokuvallisen raportin jo 1-2 päivän kuluttua tarkastuksesta.

  • Jatkuva valvonta ja ajantasainen korjaussuunnitelma– Pidämme kiinteistösi kunnossapito-ohjelman ajan tasalla ja valvomme toteutumista TKS- sopimuspiirin asiakkaille

  • Asiantuntijatiimi palveluksessasi– Rakennus-, LVI- ja sähköalan ammattilaiset varmistavat tarkan ja luotettavan arvion.

Kiinteistösi tarkastuttaa todennäköisesti
yksi näistä huipputekijöistä

seppo Savon alue/Keski-Suomi
Sauli Oulu

Sauli Kekkonen

Rakennusinsinööri, sisäilmatutkija

jaakko Oulu
ari Etelä-Pohjanmaa
emilia Keski-Suomi

Emilia Tuominen

RI (AMK) ET, RTA-opiskelija

lauri Varsinais-Suomi
pekka

Pekka Vaittinen

Toimitusjohtaja, RKM, PKA, FISE-Pätevyys, AKK

tomi Uusimaa

Tomi Parviainen

Rakennusmestari, PKM

Milla Parolin

Milla Parolin

Talousjohtaja, BBA (AMK)

essi

Essi Koivupiha

Asiakaspalvelupäällikkö

paavali saari Uusimaa

Paavali Saari

Rakennustekniikan insinööri

juhana rentola Pohjois-Savo

Juhana Rentola

Rakennusinsinööri

janne Uusimaa

Janne Ventén

RI (AMK), RTA, FISE-PÄTEVYYS, AKK

mathias Uusimaa

Mathias Backman

RI (AMK), AKK, FISE-PÄTEVYYS

sami heikkinen Kanta/Päijät-Häme

Sami Heikkinen

RI (DI), Kiinteistöasiantuntija, ET

matteus knuuti Uusimaa

Matteus Knuuti

Rakennusmestari, AKK, FISE-PÄTEVYYS

jarno Pirkanmaa

Jarno Haakana

RI (AMK), ET, rakennusten lämpökuvaaja

Mikko Rannila

Diplomi-insinööri, kuntotarkastaja

Kuntotarkastuksen tavoite ja laajuus

Kuntotarkastuksen tavoite on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille tarkastettavan kohteen

  • rakennusteknisestä kunnosta
  • korjaustarpeista
  • vaurioriskeistä
  • käyttöturvallisuusriskeistä
  • terveysriskeistä
  • toimenpide-ehdotuksista.

Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin.

kuntotarkastus

Rakennustekniikka

Seuraavien osa-alueiden tarkastelu tehdään aina ongelmakohtien tai vaurioriskien kartoittamiseksi:

  • rakennuksen vierusta ja salaoja- ja sadevesijärjestelmät
  • perustukset ja alapohjarakenteet
  • ulkoseinät, julkisivut ja muut kantavat seinärakenteet
  • väliseinät ja välipohjat
  • ikkunat, ulko-ovet ja parvekeovet
  • katokset, parvekkeet, terassit yms. rakennukseen liittyvät julkisivun rakenneosat
  • yläpohja, ullakko ja vesikatto
  • märkätilat ja kosteat tilat
  • muut sisätilat
  • muut tilat.

Talotekniikka

Taloteknisiä järjestelmiä ja -laitteita (lämmitys, vesi ja viemäri, ilmanvaihto, sähköistys) arvioidaan vain näkyviltä osin sekä iän ja haastattelujen perusteella.

Taloteknisten järjestelmien ja laitteiden toiminnan tai toimintakunnon testaaminen tai koestaminen ei kuulu tarkastukseen. Tarvittaessa on teetettävä erillinen LVI-, sähkö- tai automaatiotekninen tarkastus.

Oletko myymässä asuntoa? Tätä kaikkea saat kuntotarkastuksen yhteydessä

Kuntotarkastus tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista.

Asuntokaupan yhteydessä tarvitset:

Riskihavainnot

Riskihavainnon merkityksen selvittämiseksi tehdään pienimuotoisia, rakenteisiin kohdistuvia ja yleensä kuntotutkimuksen luonteisia toimenpiteitä kuten

  • rakenteen kunnon ja kosteustilanteen tarkastaminen tekemällä vähintään yksi aukko rasiaporalla (noin 110 mm) betonilaatan yläpuolella olevaan puurunkoiseen lattiaan, levyrakenteiseen väliseinään ja sisäpuolelta koolattuun ja verhoiltuun kellarin seinään.
  • Suhteellinen kosteus ja lämpötila mitataan porareiän kautta rakenteissa, joissa kosteustilannetta ei voi selvittää rakenteen pinnalta eikä voida tehdä rasiapora-avausta. Näitä ovat betoni- ja kiviainesrakenteet ja ko. rakenteiden taustalla tai välissä olevat eriste- tai ilmatilat. Tarkastaja määrittelee kosteusmittausreikien määrän siten, että kohteen riskin kannalta oleellisimpien rakenneosien kosteus saadaan mitattua vähintään yhdestä mittausreiästä rakenneosaa kohden.
  • Puurakenteissa puun koestaminen piikillä ja puun kosteuden mittaaminen.
  • Jalka- tai peitelistan irrottaminen, jotta voidaan tarkastella takana olevan rakenteen pintaa tai kosteustilannetta. Listat irrotetaan vain epäilyksen kannalta oleellisimmilta kohdilta.
  • Tuuletussäleikköjen, peitelevyjen tms. avaaminen rakenteen tarkastamiseksi (esimerkiksi ryömintätilojen, ullakkotilojen tms. tuuletussäleiköt).

Tarkastajan velvollisuus on huolehtia, ettei reikien tekeminen aiheuta tarpeetonta vahinkoa rakenteelle (erityisesti märkätiloissa);

  • Irrotetut listat kiinnitetään ja avatut tuuletussäleiköt, peitelevyt tms. suljetaan mahdollisuuksien mukaan.
  • Porareiät ja rasiaporareikien aukot tiivistetään. Yleensä avaamisesta aiheutuu vähäisiä vaurioita ja jälkiä.

Tarkastajalla ei ole velvollisuutta korjata rakenneosia, jos niihin syntyy vaurioita irrotettaessa tai takaisin kiinnittäessä.

Toimenpiteet tehdään aina kohteen omistajan luvalla. (osakehuoneistoissa osakkeen omistajalta ja taloyhtiöltä).

Edellä kuvattua suuremmasta kuntotutkimustoimenpiteestä teemme aina erillisen kirjallisen sopimuksen.

Riskirakenteet

Kohteelle tyypilliset riskirakenteet pyritään tunnistamaan haastattelujen, asiakirjojen, piirustusten ym. materiaalin ja sen kokemuksen perusteella, jota on käytettävissä ko. kohteen rakentamisajankohdan rakenneratkaisuista. Näitä on kuvattu rakenneosittain suoritusohjeessa, LVI 01-10414, KH 90-00394.

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohje.

Omakotitalot

Rakennus tarkastetaan sekä ulko- että sisäpuolelta. Rakenteet ja näkyvät pinnat tarkastetaan kaikista kulkuaukollisista tiloista, joihin on esteetön pääsy.

Osakehuoneistot

Huoneiston ulkopuolinen tarkastus rajautuu tarkastettavan huoneiston kohdalla oleviin rakenteisiin. Muita huoneistoja tai rakenteita ei tarkasteta.

Kerrostalohuoneistoissa tarkastetaan vain huoneiston sisäpuoli.

Tutustumme aina aiemmin tehtyihin kuntoarvioihin tai vastaaviin muihin tutkimuksiin ja korjaussuunnitelmiin mahdollisuuksien mukaan ennen kuntotarkastusta. Kuntoarvioon tutustuessamme kiinnitämme huomiota tarkastettavana olevaan kohteeseen vaikuttaviin asioihin. Nämä kirjaamme kuntotarkastusraporttiin.

talotasku leima

Tiesitkö, että kuntotarkastuksen yhteydessä saat Talotasku-palvelumme veloituksetta

ota yhteyttä

Heräsikö kysyttävää?
Ota meihin yhteyttä!

Asiakaspalvelu ja ajanvaraus
info@talokatsastus.fi
p. 010 337 3488

Yritysmyynti
info@talokatsastus.fi
p. 0400 771237

0
    0
    Ostoskori
    Ostoskorisi on tyhjäTakaisin kauppaan